Hematologiset syöpätaudit

Hematologiset syövät eli verisyövät ovat pahanlaatuisia veritauteja. Leukemia on luuytimen soluista lähtöisin oleva syöpä ja myelooma on luuytimessä olevien plasmasoluiksi kutsuttujen verisolujen syöpä. Luuytimen toimiessa normaalisti veren kantasoluista kehittyy valkosoluja, punasoluja ja verihiutaleita. Verisyövät vaikuttavat erilaisten verisolujen kehittymiseen ja toimintaan, minkä vuoksi niiden tehtävät elimistössä vaikeutuvat. Pahanlaatuiset syöpäsolut valtaavat kasvutilaa ja estävät verisolujen normaalia toimintaa, josta aiheutuu erilaisia ongelmia, muun muassa luustokipuja ja immuunipuolustuksen heikentymistä.5

Lymfooma

Lymfooma eli imusolmukesyöpä on yleisnimitys laajalle joukolle syöpäsairauksia ja saa alkunsa imusolmukkeista tai muiden kudosten imukudoksesta. Imusolmukkeet ovat tärkeä osa elimistön puolustusjärjestelmää (immuunisysteemiä) ja usein lymfooma todetaan suurentuneista imusolmukkeista esimerkiksi kaulalta tai kainaloista. Lymfoomat jaetaan kahteen päätyyppiin eli Hodgkinin (esiintyy nuorilla aikuisilla) sekä non-Hodgkinin (esiintyy vanhemilla) lymfoomiin ja näiden yhteensä 40 erilaiseen alatyyppiin.2, 6

Leukemia

Akuutit leukemiat ovat ryhmä varhaisesta kantasolusta lähtöisin olevia, geneettisesti erilaisia veritauteja, joiden yhteisenä piirteenä on kypsymishäiriö ja hallitsematon kasvu luuytimessä ja ne jaetaan myelooisiin (AML) ja lymfaattisiin (ALL) leukemioihin riippuen pahanlaatuisten solujen erilaistumissuunnasta. Leukemia jaetaan myös akuutteihin ja kroonisiin (KML ja KLL) leukemioihin, joista akuutti leukemia (Suomessa 200 uutta tapausta vuosittain)  on kroonista (50-60 uutta tapausta vuodessa) yleisempi. Akuutin leukemian oireita ovat väsymys, luustokivut, verenvuodot  erityisesti limakalvoilla, yleinen voinnin huononeminen ja tulehdustaipumus. Akuuttiin leukemiaan sairastuu Suomessa noin 50 lasta vuosittain, joten se on yksi tavallisimmista lapsilla esiintyvistä syövän muodoista. 1, 5

Myelooma

Myelooma on luuytimen ja veren plasmasoluissa ilmenevä syöpä, jonka esiintyvyys on noin 15 % kaikista pahanlaatuisista veritaudeista. Plasmasolutaudeissa vereen ja/tai virtsaan erittyy luuytimessä esiintyvän pahanlaatuisen solun tuottamaa monoklonaalista paraproteiinia eli M-komponenttia. Myelooman tavallisimpia oireita ovat luustokipu (selkäkipu noin 40 %:lla), väsymys ja toistuvat infektiot. Vuosittain Suomessa esiintyy noin 300 uutta tapausta ja potilaiden keskimääräinen sairastumisikä on 65-70 vuotta. Vain alle 2 % sairastuneista on alle 40-vuotiaita.2

Suomessa vuoden 2016 tilastojen mukaan pahanlaatuisiin veritauteihin sairastuu vuosittain noin 3 000 henkilöä7. Vaikka tiettyjen verisyöpien ennuste on melko hyvä, niin suurimmassa osassa tapauksista hoitojen tavoitteena on tavallisesti tilan vakauttaminen ja mahdollisimman pitkän hoitovasteen saavuttaminen.4 Viime vuosina tapahtuneen uusien lääkkeiden kehitystyön sekä perinteisten ja uusien lääkkeiden yhdistelmien käyttämisen ansiosta hoitovaihtoehtojen määrä on kasvanut. Sanofilla on pitkä pahanlaatuisten verisairauksien hoidossa käytettävien lääkkeiden tutkimus- ja kehityshistoria. 5


1 https://www.cancerfonden.se/om-cancer/leukemi
2 https://www.cancerfonden.se/om-cancer/myelom
3 https://www.cancerfonden.se/om-cancer/lymfom
4 https://www.blodcancerforbundet.se/omblodcancer
5 Duodecim Veritaudit kirja 2015, toimittajat; Kimmo Porkka, Riitta Lassila, Kari Remes, Eeva-Riitta Savolainen
6 Lääkärikirja Duodecim Terveyskirjasto 2018; Imusolmukesyöpä (lymfooma) veritautien erikoislääkäri Jonna Salonen
7 Suomen Syöpäsäätiö (www.syopasaatio.fi)

Käytämme evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttöä koskevien tilastojen keräämiseksi. Jatkamalla vierailua verkkosivuillamme hyväksyt evästeiden käytön. Voit halutessasi muuttaa evästeasetuksia koska tahansa. Lisätietoa evästeistä ja niiden poistamisesta löydät www-sivujemme käyttöehdoista.
OK