Sydän- ja verisuonitaudit

Sydän- ja verisuonitaudit

  1. Kotisivu
  2. Terapia-alueet
  3. Sydän- ja verisuonitaudit

Sydän- ja verisuonitaudeiksi kutsutaan sairauksia, jotka huonontavat sydämen tai muun verenkiertoelimistön normaalia toimintaa. Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy Euroopassa, missä todetaan vuosittain noin 11 miljoonaa uutta sydän- ja verisuonitautitapausta. Kaiken kaikkiaan liki 49 miljoonalla ihmisellä EU:ssa on sydän- ja verisuonitauti.1

Pitkään koholla olleet glukoosipitoisuudet voivat johtaa vakaviin terveysongelmiin. Maailmanlaajuisesti diabetes aiheuttaa vuosittain noin 3,4 miljoonan ihmisen kuoleman. Maailman terveysjärjestö WHO arvelee tämän luvun kaksinkertaistuvan ennen vuotta 2030.1

Suomessa todetaan yli 20 000 sydäninfarktia tai sepelvaltimokohtausta2 sekä noin 25 000 aivoverenkertohäiriötä vuodessa.3

Sydän- ja verisuonitautien suurimpia riskitekijöitä ovat tupakointi, korkea LDL-kolesteroliarvo sekä alkoholinkulutus. Muita riskitekijöitä ovat muun muassa perheenjäsenten sydän- ja verisuonitaudit, vähäinen liikunta, ylipaino ja diabetes.4

Eteisvärinä

Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydän lyö epäsäännöllisesti ja epätavallisen tiheään. Oireisiin kuuluu väsymys, huimaus, hengenahdistus ja palpilaatio (tietoisuus sydämen sykkeestä). Jotkut eteisvärinästä kärsivät ihmiset saattavat tarvita lääkitystä, kuten beetasalpaajia tai rytmihäiriölääkkeitä, auttamaan pitämään sydämen sykkeen ja rytmin tasaisena.5

Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH)

Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) on geneettinen tauti, joka johtaa erittäin korkeisiin kolesteroliarvoihin. Monet sydän- ja verisuonitaudit ovat seurausta aiemmin mainituista riskitekijöistä, mutta FH on poikkeus. Se on perinnöllinen tauti, joka johtuu rakenteellisesti virheellisestä geenistä. Suomessa FH:ta sairastavia arvioidaan olevan noin 10 000.6 FH voi olla haastava diagnosoida ja tautiin ei ole parannuskeinoa, mutta siihen on olemassa hoitokeinoja, jotka pienentävät muun muassa aivohalvauksen ja sydänkohtauksen riskiä. Hoidossa on keskeistä kolesterolilääkitys, terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta.6

Lue lisää diabeteksesta: täältä, ja familiaalisesta hyperkolesterolemiasta: täältä

Esimerkkejä muista sydän- ja verisuonitaudeista:

  • Sydäninfarkti - tukos estää verenkierron sydänlihakseen.
  • Sydämen vajaatoiminta - sydän ei kykene pumppaamaan verta koko elimistöön normaalisti.
  • Angina pectoris – rintakipu, joka johtuu vähentyneestä verenkierrosta sydänlihakseen.
  • Aivohalvaus - veren virtaaminen johonkin aivojen osaan estyy, mikä voi aiheuttaa aivovaurioita ja mahdollisen kuoleman.

Lue lisää sydän- ja verisuonitaudeista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.



1 http://www.escardio.org/The-ESC/Press-Office/Fact-sheets/About-Cardiovascular-Disease-in-Europe, 2018-02-21
2 https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys
3 THL:n julkaisu, Koski et al. Sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmän raportti 2015
4 http://www.world-heart-federation.org/resources/risk-factors/
5 Sydänliitto: https://sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/eteisvarina
6 Sydänliitto: https://sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/familiaalinen-hyperkolesterolemia-fh

SAFI.SA.18.02.0124