Hematologia

Veri koostuu punaisista ja valkoisista verisoluista, verihiutaleista sekä soluväliaineesta eli plasmasta, jonka tehtävä on kuljettaa ravinteita. Punasolut kuljettavat happea kehon kaikille soluille kun taas valkoiset verisolut ovat osa immuunijärjestelmäämme, jonka tarkoitus on suojella elimistöä taudinaiheuttajilta. Verihiutaleet osallistuvat veren hyytymiseen. Veritaudit voivat vaikuttaa kaikkiin veren soluihin, verisuoniin, luuytimeen, imusolmukkeisiin ja pernaan.1

Yleisiä veritauteja ovat anemia eli alhainen hemoglobiini- ja punasolupitoisuus veressä, hemofilia eli verenvuototauti, jota sairastaa noin 2500 suomalaista, ja pahanlaatuiset veritaudit esimerkiksi akuutit leukemiat (valkosolujen syöpä) ja multippeli myelooma (plasmasolusyöpä).2 Suomessa todetaan vuosittain noin 200 uutta akuuttia leukemia ja noin 350 uutta multippeli myelooma -tapausta.2

Viimeisen 50 vuoden aikana tutkimustyö hematologiassa on edistynyt merkittävästi.3, 4 Esimerkiksi leukemiaan, imusolmukesyöpään ja lymfaattisiin sairauksiin on löydetty uusia hoitokeinoja, tartunnanaiheuttajien seulonta on parantunut ja kantasolututkimuksessa on otettu tärkeitä edistysaskeleita.3, 4

Syöpien hoitoon on monia menetelmiä. Tehokkaimmille hoitomenetelmille on yhteistä syövän aikainen havaitseminen ja oikea diagnoosi, käypä hoito -suositusten noudattaminen ja tasapuolinen ja riittävä hoito.3

Lue lisää hematologiasta: hematology.fi  syopapotilaat.fi



1 http://www.hematology.org/Patients/Blood-Disorders.aspx
2 Kimmo Porkka, Riitta Lassila, Kari Remes, Eeva-Riitta Savolainen; Duodecim; Veritaudit 2015
3 http://www.who.int/cancer/treatment/en/
4 http://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/causes-of-cancer