Quick navigointivalikko :

  1. Siirry sisältöön
  2. Siirry pääosaa menu
  3. Siirry Hae työkalu
  4. Siirry ohjevalikkoon
  5. Siirry moduulit
  6. Siirry pikanäppäinten luettelo

Ohje-valikosta :

  1. Sanofi maailmanlaajuisesti |
     
  2. Sivustomme |
     
  3. Ryhmä sivustoja |
     
  4. Yhteydenotot ja lääkeneuvonta |
  5. Sivustokartta |
  6. Ohje
  1. Fonttikoko

    Pienennä fonttikokoa Kasvata fontin kokoa  
 
 

Terveytesi

Yhteydenotot ja lääkeneuvonta

Sanofi Oy

PL 505
Revontulenkuja 1
02100 Espoo
Puh. 0201 200 300

Sisältö :

Sydän- ja verisuonitaudit

Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksi keskeisistä sairastavuuden ja kuoleman aiheuttajista Suomessa ja muissa länsimaissa.

 

Niiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon käytetään vuosittain merkittävä osa terveydenhuollon voimavaroista.

Mitä sydän- ja verisuonitaudit ovat?

Potilaiden ennuste on parantunut huomattavasti parin viime vuosikymmenen aikana, vaikka joidenkin sydän- ja verisuonisairauksien esiintyminen on samanaikaisesti lisääntynyt.

Sydän- ja verisuonitaudeiksi kutsutaan sairauksia, jotka huonontavat sydämen tai muun verenkiertoelimistön, muun muassa ääreisverenkierron tai keskushermoston verenkierron, normaalia toimintaa. Oireet saattavat olla hyvin erilaisia eri potilailla.

Yleisimpiä kardiovaskulaarisairauksia ovat sepelvaltimotauti (koronaaritauti) ja sydänveritulppa, aivoverenkiertohäiriöt (aivohalvaus tai ohimenevä verenkiertohäiriö, TIA), ääreisverenkierron häiriöt (katkokävely) ja laskimotukokset (tromboosi).

Valtimosairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydänveritulppa, aivoverenkierron häiriöt ja katkokävelyoire johtuvat useimmiten valtimoiden kovettumisesta (ateroskleroosi) tai valtimon tukkeutumisesta kokonaan (aterotromboosi).

Valtimosairauksien riskitekijöitä

Valtimosairauksien riskitekijöistä tunnetaan parhaiten tupakointi, alkoholi, väärin painottunut ruokavalio (muun muassa liiallinen rasva ja suola), ylipaino (erityisesti keskivartalolihavuus), liikunnan puute, korkea kolesteroli, korkea verenpaine sekä diabetes. Myös perintötekijät voivat altistaa sairastumiselle.

Riskitekijöistä esimerkiksi ylipaino ja vähäinen liikunta sekä väärät ravintotottumukset ovat yhteydessä toisiinsa. Monesti yhdellä potilaalla todetaankin useita riskitekijöitä, jotka kaikki on huomioitava hoitoa suunniteltaessa.

Sydän-ja verisuonitautien hoito

Tehokkain tapa suojautua sydän- ja verisuonitaudeilta on ennaltaehkäisy. Tupakoinnin lopettaminen on tärkein yksittäinen tekijä sairastumisen torjunnassa. Myös painonhallinta, erityisesti liikunnan lisäys ja haitallisten ravintotottumusten muuttaminen, on tärkeää. Usein näiden muutosten myötä lääkityksen tarve vähenee tai jopa poistuu esimerkiksi korkean kolesterolin tai tyypin 2 diabeteksen hoidossa.

Lääkäri arvioi aina lääkehoidon tarpeen. Lähes kaikki sydän- ja verisuonitautien hoidossa käytettävät valmisteet ovatkin reseptilääkkeitä.

Lääkitykseen voi kuulua useita erityyppisiä lääkkeitä, kuten

  • verihiutaleiden toisiinsa tarttumista estävät lääkkeet, jotka vähentävät veritulpan kehittymisen riskiä
  • verenpainelääkkeet
  • kolesterolia alentavat lääkkeet
  • verensokeria alentavat lääkkeet
  • beetasalpaajat (käyttö erityisesti sepelvaltimotaudin hoitoon).

Joskus sairauden aiheuttamat oireet tai uusien haittatapahtumien riskit ovat niin vakavia, että lääkehoidon lisäksi tarvitaan leikkaushoitoa. Parhaiten tunnetaan sydämen ohitusleikkaus, jossa sydämen verenkiertoa parannetaan ohittamalla verisuonen tukkeutunut kohta. Myös pallolaajennushoitoa käytetään näissä tilanteissa yhä useammin.

Hiljattain on saatu viitteitä siitä, että tietyt sydän- ja verisuonitautien hoitoon käytetyt lääkkeet saattavat hidastaa tai jopa estää kyseisten tautien kehittymistä.

Miten veritulppia voi ehkäistä tai hoitaa?

Pitkillä matkoilla on tärkeää muistaa riittävä jaloittelu ja voimistelu. Joskus ennaltaehkäisyyn käytetään samanlaista lääkehoitoa, jolla varsinaisia laskimoveritulppiakin hoidetaan. Osana lääkitystä - joskus yksinäänkin - käytetään hepariineja, jotka ovat antikoagulantteja eli verta ”ohentavia” lääkkeitä. Ne toimivat yhteistyössä elimistön omien, veritulppia estävien ja liuottavien järjestelmien kanssa.

Päivitetty joulukuu 01, 2005