Quick navigointivalikko :

  1. Siirry sisältöön
  2. Siirry pääosaa menu
  3. Siirry Hae työkalu
  4. Siirry ohjevalikkoon
  5. Siirry moduulit
  6. Siirry pikanäppäinten luettelo

Ohje-valikosta :

  1. Sanofi maailmanlaajuisesti |
     
  2. Sivustomme |
     
  3. Ryhmä sivustoja |
     
  4. Yhteydenotot ja lääkeneuvonta |
  5. Sivustokartta |
  6. Ohje
  1. Fonttikoko

    Pienennä fonttikokoa Kasvata fontin kokoa  
 
 

Terveytesi

Yhteydenotot ja lääkeneuvonta

Sanofi Oy

PL 505
Revontulenkuja 1
02100 Espoo
Puh. 0201 200 300

Sisältö :

Keskushermostosairaudet

Epilepsia

Epilepsia on vakavista neurologisista häiriöistä yleisin. Alle 10-vuotiailla lapsilla ja vanhuksilla on erityisen suuri epilepsia-alttius.

Epilepsiapotilaan tyypillisesti toistuvat, spontaanit kouristuskohtaukset johtuvat voimakkaista sähköisistä purkauksista aivoissa. Epilepsiakohtaukset voivat jo itsessään aiheuttaa vaurioita. Lisäksi sairaus heikentää usein merkittävästi potilaan itseluottamusta. Epilepsiaan liittyy myös huomattava kuoleman riski.

Epilepsian hoito

Hyvän terapian ja hoidon avulla (mm. uudet aivojen kuvantamistekniikat sekä kohtauksia vähentävät lääkkeet) suurin osa potilaista pystyy nykyisin elämään normaalia, täysipainoista elämää.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön eli maanis-depressiivisyyden tyypillisiä oireita ovat rajut mielialanvaihtelut äärimmäisen negatiivisista tunteista (masennus) äärimmäiseen hilpeyteen (mania).

Manialle tyypillistä on itsetunnon kohoaminen, vähentynyt unen tarve, ylenpalttinen puhuminen, keskittymisvaikeudet, kiihtymys ja mielihyvän tavoittelu. Masennuksen yleisimpiä ilmentymiä puolestaan ovat kiinnostuksen ja energian puute, ruokahalun heikkeneminen tai lisääntyminen, unettomuus, asiaankuulumattomat syyllisyyden tai arvottomuuden tunteet, keskittymiskyvyn häiriöt ja toistuvat kuolemaa tai itsemurhaa koskevat ajatukset. Kaikkia näitä oireita ei kuitenkaan välttämättä esiinny samaan aikaan.

Ensimmäinen maaninen vaihe kehittyy keskimäärin 19 vuoden iässä ja yleensä sitä edeltävät useat masennusvaiheet. Joskus mania kuitenkin kehittyy myöhemmällä iällä. Kaksisuuntainen mielialahäiriö jää monasti diagnosoimatta, mutta sitä arvellaan esiintyvän 1-2 prosentilla väestöstä.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla potilailla on elämänsä aikana yleensä 8-10 maanista vaihetta tai masennusvaihetta. Ilman hoitoa maaninen vaihe kestää keskimäärin 4-6 kuukautta, mutta nykyhoidoilla tätä aikaa voidaan lyhentää 75 prosenttia tai enemmänkin. Masennusvaihe kestää keskimäärin 6-9 kuukautta, mutta hoidoilla tätäkin vaihetta voidaan lyhentää. Hoito koostuu yleensä mielialaa vakauttavien lääkkeiden ja psykoterapian yhdistelmästä. Joissakin tapauksissa myös sähkösokkihoidosta voi olla apua.

Skitsofrenia

Skitsofrenia on psykoottisista häiriöistä yleisin, ja sitä esiintyy noin 1 prosentilla väestöstä. Skitsofrenia puhkeaa yleensä murrosikäisillä tai nuorilla aikuisilla ja se voi johtaa vaikeaan sosiaaliseen eristäytymiseen.

Skitsofrenian hoito on yleensä pitkäkestoista ja usein se vaatii toistuvaa sairaalahoitoa. Sairauden oireet jaetaan kahteen päätyyppiin: negatiiviset oireet, joita ovat voimakas sisäänpäinkääntyneisyys ja toimintakyvyttömyys, etenkin sairauden varhaisvaiheessa tai kroonisessa vaiheessa ja toisaalta positiiviset oireet, jollaisia ovat esimerkiksi harhakuvitelmat ja aistiharhat akuuttien vaiheiden aikana sekä poikkeava tai aggressiivinen käyttäytyminen.

Kuten kaikissa psykiatrisissa häiriöissä, myös skitsofreniassa diagnoosin tekeminen on monimutkainen ja pitkäkestoinen prosessi. Se perustuu kokonaisoireiston huolelliseen tarkkailuun pitkän ajan kuluessa sekä potilaan ja lääkärin välisen luottamussuhteen rakentamiseen.

Lääkärin on tärkeää tuntea potilaan psykiatriset taustatiedot. Hoidon onnistumiseksi on olennaista myös selvittää kaikki tekijät, jotka ovat saattaneet laukaista potilaan oireet ja sulkea pois puhtaasti elimelliset syyt, kuten alkoholin tai päihteiden väärinkäyttö.

Päivitetty toukokuu 22, 2013